Uusivuosi ja uudet kujeet ym paskaa

Kaikissa tv-sarjoissa vuoden vaihde vietetään ystävien seurassa viinilasit kädessä. Tai ainakin kokoonnutaan kaupungilla torille katselemaan ilotulituksia rakkaiden kanssa. Kellon lähestyessä kahtatoista sinkutkin löytävät (tai yrittävät löytää) jonkun ketä suudella. Kaikilla on kivaa ja konfetteja satelee.

Tosielämässä uusi vuosi harvoin on hauska ja hieno hetki. Kavereilla on muka omia menoja, perheen jäsenet menevät nukkumaan kymmeneltä. Valvot yksin juomassa säälittävää karpalolonkeroa, katselemassa haikeana ikkunasta hyvällä tuurilla näkyviä raketteja. Aivan varmana että kaikilla muilla on kivaa ja konfetteja satelee.

Parhaiten nuoret onnistuvat hankkimaan elämää uudelle vuodelle. Kenelläkään ei kuitenkaan ole kivaa ja korkeintaan oksennusta satelee, mikäli joku amis-Janne on onnistunut salakuljettamaan kaljaa kotibileisiin.

Olenkohan mäki säälittävä luuseri kun uusi vuosi kuluu perheen parissa? Saako siitä lisäpisteitä että sen kuitenkin viettää miehensä kanssa? Vähenevätkö pisteet sen takia, että asumme yhdessä ja meidän on ”pakko” viettää aikaa yhdessä?
  Mä ainaki oon ihan tyytyväinen tämän illan suunnitelmiin. Mennään miehen vanhemmille, käydään saunassa ja otetaan muutama saunakalja. Otetaan muutama saunan jälkeinen kalja ja syödään tortilloja. Otetaan muutama tortillan jälkeinen kalja ja katsellaan parvekkeelta raketteja. Avataan Leijona pullo ja jos joku sen jälkeen on rakettien ampumiskunnossa niin ammutaan omat raketit. Katsellaan lisää raketteja ja juodaan lisää viinaa. Valetaan uudenvuoden tinat ja vuoden vaihtuessa hoiperrellaan takaisin parvekkeelle vaihtamaan ällö söpö pusu ilotulitteiden valossa. Juodaan loput viinat ja kieritään portaat alas alakerran takkahuoneeseen nukkumaan.

Uuden vuoden lupauksia ja muuta paskaa ei harrasteta.

Pitäkäähän vuotena 2013kin niin kivaa että konfetit satelee!

Kas sehän on vatsamakkara!

Joulun alla on vaikea sulkea silmät jouluhömpältä. Omassa blogissanikin on enemmän joulupostauksia mitä pitäisi! Mutta joko voi alkaa huolehtia joulukiloista? Vai pitäisikö tämä herkullinen jokavuotinen aihe säästää tammikuun alkuun, jolloin kaikki naiset alkavat laihduttamaan? Nekin jotka väittävät etteivät pudota painoansa kokeilevat naistenlehtien ”seitsemän minuutin jumppa joka päivä – näet tuloksia viikossa!”

Aloitetaan miettimällä mitäs kaikkea paskaa sitä pikku kitoihin ahdetaan, ja myöhemmin tuskaillaan sitten niitten kilojen kanssa että mitäs nyt pitäisi tehdä. Ja muistakaahan naistenlehtien supervinkki: pienet annoskoot!

http://weheartit.com/entry/43128364/via/kristyivette23

Suklaakonvehtien napsiminen alkaa marraskuussa kun nämä jouluihanuudet ilmestyvät kauppoihin. Vaikka marraskuun tiukkamielisimmät pystyisivät vielä jarruttelemaan suklaan ostoa, viimeistään joulukuussa käärepaperit rapisee.

Tähtitorttujen ja pipareiden teko aloitetaan hyvissä ajoin (valmistaudutaan jouluun!) ja samalla syödään muutama pipari ja torttu. …ja hedelmäkakku ja liköörikakku ja raakaa piparitaikinaa ja kaikki piparkakkutalon koristelua varten ostetut ranskanpastillit.

Ihan kuin herkkuja ei olisi tarpeeksi, mutta niitä hel-vetin pahoja joululaatikoita syödään jokaisella sukulaisella, jonka luokse erehtyy vierailemaan. Kinkkua syödään vielä uudenvuoden jälkeenkin. Oli kinkku sitten kuivunutta tai liian rasvaista, se alkaa etomaan parin päivän jälkeen. Lohikala on ainut joulupöydän lahja josta tykkään – en siis dissaa lohta!

Rosolli ja glögi. Glögin ymmärrän kun siihen on sekoitettu 4 cl rommia ja toiset 4 cl kossua (ääh pistetään kunnon loraus sitä kossua!), mutta rosollia en sitte millään. Lisäksi kunnon kotivaimo tekee rosollinsa itse, minkä jälkeen valittaa miten kova työ on laittaa jouluruokia. Hankkisi salad chefin, se viipaloi, kuutioi, ovuloi … eiku.

Meijän joulupöyäsä tarjoillaa vaa käpyjä! http://weheartit.com/entry/39282782/via/Bella_Quotidiano

Mä oon oikee super(avo)vaimo. En aio laittaa jouluruokia, ehkä haen sen kylmäsavustetun lohen. Aion keittää ison kattilan riisipuuroa ja kokeilla ensimmäistä kertaa elämässäni keittää rusinasoppaa. Siivoan jos töiltä ja hevosen hoidolta jaksan. Koristeet on paikallaan ja kuustahan meille ei haeta! Tosin kotona aina isän kanssa aatto aamuna haettiin. Mutta se karistelee neulasia, ei siis meille kuusta mulle imuroitavaksi. Ystävät saa tulla kylään, mutta lahjoja ei vaihdeta eikä tonttulakit päässä laulella häröjä joululauluja. Omat sekä appivanhemmat ovat satojen kilometrien päässä, en tiedä onko se hyvä vai huono asia. Aiotaan siis olla ihan kahdestaan ja miehen kielloista huolimatta olen hankkinut hänelle kaksi lahjaa joihin olen erittäin tyytyväinen.

Missäs on ne tuhmat lapset?

http://weheartit.com/entry/45425098/via/Heartssandsoulss

Jotkut aloittavat joululahjojen oston jo kesällä (keski-ikäiset ja vanhemmat, useimmiten naisihmiset, lahjat toreilta ja markkinoilta kerättyjä villasukkia tai naapurin lapsen koulunluokkaretkeä varten kaupittelemia ”taideteoksia”). 

Monet löytävät vuoden varrella shoppaillessa joululahjaksi sopivia tavaroita, joista yksikään ei mystisesti muistu mieleen enää joulun alla. Eihän niitä silloin helmikuussa voinut ostaa, ei, pitää odottaa viikolle 50 asti ennen kuin joululahjoja alkaa ostamaan. Ehkä jopa viikolle 51.

Osa (kärttyiset yksinäiset vanhukset sekä minä) uhkailevat etteivät osta yhtään perhanan lahjaa. Jotkut nuoremmista kieltäytyjistä yrittävät perustella lahjojen ostamattomuuttaan jollain ”ei-lahjapapereita-ei-turhaa-krääsää-maailma-pelastuu!!” –paskalla. Höpö, höpö, mä myönnän suoraa, että olen liian laiska juoksemaan kaupoissa ja väkisellä keksimään mitä sille anopille ja isomummolle nyt pitäisi ostaa. Plus olen myös köyhä työtön niin kuin aika moni ”nuorista aikuisista”.

Netin foorumeilla kysellään ahkerasti mitä muut ostavat lahjaksi, tai mitä kysyjän pitäisi ostaa lahjaksi tällaiselle ja tällaiselle takatukka-rasvaletti-rokki-hippi-eläintensuojelijalle. Onko pakko ostaa jotain jos ei itse keksi mitään henkilölle sopivaa? Milloin on tarpeeksi vanha voidakseen kutoa jokaiselle villasukkia ja lapasia? Onko pehmeät paketit sekä muumimukit sittenkään tylsiä lahjoja? Ja voisko oikeesti laittaa tuhmille lapsille risuja lahjapakettii??

Entäs lahjapakkaukset? Tänään juuri kiroilin kun katselin appivanhemmille jotain saunasettiä: saunamyssy, saunatuoksu, saunaharja ja oi kyllä! Perseen alusta! Itte pitäis lahjasettinsä kerätä, saisi annettua henkilölle juuri sitä mitä haluaa. Myös kukkaro kevenee kivasti kun ensin laittaa pari euroa nättiin koriin, toiset pari euroa sellofaaniin ja sitten kolmekymppiä kolmeen, neljään tavaraan mitkä sinne koriin tunkee. Unohtamatta punaista yliampuvaa rusettia ja älytöntä kasaa lahjapaperinauhaa kiharrettuna. Ja se kirkasteippi on kuitenkin hukassa, osta uusi.

Miehen kanssa sovittiin, ettei osteta toisillemme joululahjoja, mutta alan pikkuhiljaa katua sitä sopimusta. Onko ok jos ostan itselleni kasan lahjoja, enkä kenellekään muulle? Mitäs jos kaikki ostaisivat vaan omat lahjansa? Joku jännitys ehkä katoaisi, mutta eipä tulisi pettymys lahjoja eikä tarvitsisi ostaa lahjoja sille kummitytölle, jota kuitenkin näkee vain kerran vuodessa, ja niille appivanhemmille, joista ei muutenkaan pidä, saati omille vanhemmille, joille ei mikään kelpaa.

Meinasin loppuun koota lahjavinkkejä (tyyliin maajussi sedälle Vain elämää –CD, prinsessa pikkusiskolle lentävä poni, poikaystäväsi kuitenkin haisee pahalle, osta se dödö ja suihkugeeli jotka sinusta tuoksuu hyville!), mutta tarkemmin ajateltuna keksikää itte! Minä ostan ite itelleni kivan lahjan ja avomiehelleni sellaisen lahjan josta mullekin on iloa. Ja ei, en ole vieläkään sitä ostanut, mutta tiedän mitä ostan sitten kun kaupat ovat viimeistä päivää auki.

JOULUBIISI, vähä sitä joulufiilistä teilleki!

Asioita joista pitäisi sakottaa

Mieheni käyttää liikaa astianpesuainetta. Myös kylpyvaahtoa katoaa kolmasosa pullosta aina kun mies laskee kylpyveden. Niinpä eväsin häneltä kylpyveden lasku luvan, ja ostin lasten Elmo kylpyvaahtoa, josta mies saa tehdä kylvyn, mikäli en ole paikalla laskemassa hänelle kylpyä. En tiedä onko tämä hienoa vai onko miehen tossun alla oleva nyhverö, mutta sen jälkeen hän on käyttänyt vain Elmo kylpyvaahtoa. Kaikkien aineiden liiasta käytöstä pitäisi saada sakkoa! Vittumaista alkaa tiskaamaan miehen tiskausvuoron jälkeen ja huomata että pesuainetta on vain tippa. Tai mennä suihkuun vain älytäkseen, että mieshän on käyttänyt samaa suihkusaippuaa, eikä sitä ole jäljellä kuin toisen kainalon pesuun.

Siinä on taas Pesusienellä menny litra kylpyvaahtoo

Mieheni lisäksi haluan sakottaa teinejä. Aiheuttavat mummoille sekä nuoremmille hiekkapilluille vinkumista vähäisellä talvipukeutumisellaan. Sekä minulle pienen vitutuksen piston joka kerta kun näen keskustelufoorumeilla otsikon ”Tänää oli -18 pakkast ja näin lissu lauman pelkis leggingseis tuulitakki auki!!!” Sakkoa vähäisestä pukeutumisesta sekä yleisestä ärsytyksestä!

Eläinten huono kohtelu on rangaistava teko, mutta onko huonoa kohtelua vetää koiralle vauvan potkupuku päälle, tiara päähän ja keijutossut jalkaan? Sakkoa turhasta eläimen vaatetuksesta, hössötyksestä ja yleisestä tyhmyydestä!

Joka hevosella kuuluu olla bling bling –otsahihna, satulahuopa, jännesuojat, bootsit, hivutussuojat, ratsastusloimi tai –viltti,  apuohjat, gramaanit, sampparit, martingaalit, häntäremmi, rintaremmi, korvatulpat, silmälaput… Ratsastajalla bling bling –raippa ja tuunattu kypärä merkkiratsastusvaatteiden lisäksi. Entäs jos hevosen otsapanta on bling bling, mutta ratsastajan raippa ei? Ratsastajalla vihreä takki ja vaaleansiniset ratsastushousut, sekä hevosen violetti huopa riitelemässä kelta-puna-mustan enkkuviltin kanssa? Sakkoa! Ei yhtään ajatella miten kadun keijojen silmiin moinen värisokeus sattuu! (Varmuuden vuoksi minulla on ruskeita ja mustia ratsastusvaatteita ja Junon kaikki varusteet harjoista ja riimunnarusta lähtien ovat sini-punaisia, ratsastaessa Junolla on vain punaista.)

Tällainen värihössötys: ”sävy sävyyn!!” Hankkikaa oikeita ongelmia! Sakkoa ihan vain sen takia.

Kauppojen haista vittu –tarjoukset. ”Tää on nyt vain euro ysiysi!!” Ok. Ette sitte pistäny kahta euroo hinnaks niinku se alun perin oli? Sakkoa näille idiooteille mainosmiehille, että oppisivat olemaan! Ps. keksikää parempia mainoslauseita kuin ”hullun halpaa!” ja ”nyt lähtee halvalla!”

 

Kauppareissut pistävät vituttamaan niin ankarasti varsinkin näin joulun aikaan. Haluaisin luvan jakaa sakkoja sedille jotka tukkivat käytävän jäädessään vaihtamaan kuulumisia. Perheen äideille joiden muksut vinkuvat, itkevät ja pyörivät koko kapean käytävän leveydellä, jääden töllistelemään mua kun yritän ahtaa heidän ohi. Röyhkeille (useimmiten vanhoille) ihmisille, jotka kehtaavat kiilata eteen juuri kun olen menossa kassajonoon/lihatiskille/ottamassa viimeistä leipäpussia. Mummoille jotka kassalla kaivavat kolikkokukkaron esille, miettivät hetken onko tämä nyt 20 vai 50 senttinen, löytävät markan ja ihmettelevät sitä, ja joiden kolikot ei kuitenkaan riitä ja he joutuvat maksamaan kortilla…

Sakottamista vaativia ihmisiä tapoineen tässä maailmassa riittää, mutta aloitetaan nyt noilla. Maailma olisi ehdottomasti parempi paikka, mikäli ruokakaupassa asiointi tapahtuisi ilman yllä mainittuja esimerkkejä, kurissa ja järjestyksessä. Ostoskärryliikenne sujuisi ja kaikki maksaisi nopeasti korteilla. Otettaisiin vaikka se kortti esille siinä vaiheessa kun on kaikki tavarat hihnalle ladottu. Monien verenpaine säilyisi normaalina, mikäli sakolla saataisiin teinit ja valittavat vittupää ihmiset ruotuun. Plus oikeastaan en välitä väri jutuista, halusin vaan kehua miten meitsin pöni on sävy sävyyn!

Pieni poni sairastaa

Täällä eletään jännittäviä aikoja, enkä nyt tarkoita lähestyvää joulua. Nyt odotellaan milloin pikku poni alkaisi taas juoda. Mikä piru pistää hevoset kipeiksi aina viikonloppuna?

Juno ei siis ole juonut lauantain jälkeen. La-su välisenä yönä se ei syönyt. Sunnuntaina se söi haluttomasti ja joi erittäin vähän. Tänään se on jo syönyt reippaammin, muttei vieläkään juo. Pellavapuuron seassa siihen elukkaan on huijattu muutama litra vettä. Paskonut se on koko ajan hieman normaalia vähemmän, mutta onko se ihmekään kun ei ole syönyt kunnolla. Pianhan se menee tukkoon jos ei ala juoda. Mutta ehkä se alkaa juoda kun on alkanut nyt syödäkin. Ja mistä tämä juomattomuus nyt johtuu…

Pikkuhiljaa alkaa ymmärtää äitejä, jotka hoitavat sairaita muksujaan. Sitä on väsynyt ja vittuuntunut ja vihainen vatipää penskalle joka ei suostu yhteistyöhön.

Junolle ei kelpaa minkäänlainen vesi. Ei kylmä, ei haalea, ei lämmin, ei omenamehulla maustettuna… Melassi on turhaa energiaa, enkä aio sille isoa pönttöä sitä sokeri paskaa ostaa tämän keissin takia. Suolaa en ole uskaltanut syöttää, ettei vain kuivata hevosta lisää, mikäli höppänä heppa ei älyä juoda. Tai ehkä se olisi se oikea siirto tehtäväksi, mene ja tiedä.

Voiko sillä käydä käynti lenkkejä kerta se ei ole kunnolla kipeä vaan pirteä oma itsensä? Mitäs jos lenkeistä on vain haittaa, kuluttaa hevosen energiaa ja kadottaa elimistöstä vettä? Mutta liikuntahan auttaa että saa paskan kulkemaan. Eilen kävin tunnin taluttamassa Junoa. Ajattelin oikein että ”nytpä kävellään reippaasti, suolisto saa liikettä ja Juno paskoo!” Itselle tuli vessahätä ja hevonen ei edes pieraissut.

Olen ehkä ihan hössö kun haluan huolehtia hevosestani parhaani mukaan. Stressaan teenkö nyt oikein vain väärin: syötänkö suolaa, käynkö käppäilemässä ilman satulaa, pitäiskö ostaa melassia, missä vaiheessa soittaa eläinlääkäri vaikka hevonen on ihan pirteä…? Voinko syöttää heinää pieniä määriä (ja kuinka pieniä?) nyt kun hevonen ei juokaan? Mutta ei sitä voi nälässäkään pitää, mahahapot turmelee sen vatsan, yleisilme menee vaisuksi, nyt voisi kuvitella sen juovan kerta on alkanut syömään hieman innokkaammin… 

Ja hauskaahan on se, että viime talvena ollessani tallimestarina hoidin useaa ähkyhevosta, heräilin yöllä tsekkaamaan niitä, enkä panikoinut mistään. Raportoin vain tallin omistajalle, joka sitten kertoi mitä tehdään. Nyt pitäis osata ihan itse päättää.