maanantai 10. joulukuuta 2012

Missäs on ne tuhmat lapset?


332984966168435935_jmhjxlwx_c_large
http://weheartit.com/entry/45425098/via/Heartssandsoulss


Jotkut aloittavat joululahjojen oston jo kesällä (keski-ikäiset ja vanhemmat, useimmiten naisihmiset, lahjat toreilta ja markkinoilta kerättyjä villasukkia tai naapurin lapsen koulunluokkaretkeä varten kaupittelemia ”taideteoksia”). 

Monet löytävät vuoden varrella shoppaillessa joululahjaksi sopivia tavaroita, joista yksikään ei mystisesti muistu mieleen enää joulun alla. Eihän niitä silloin helmikuussa voinut ostaa, ei, pitää odottaa viikolle 50 asti ennen kuin joululahjoja alkaa ostamaan. Ehkä jopa viikolle 51.

Osa (kärttyiset yksinäiset vanhukset sekä minä) uhkailevat etteivät osta yhtään perhanan lahjaa. Jotkut nuoremmista kieltäytyjistä yrittävät perustella lahjojen ostamattomuuttaan jollain ”ei-lahjapapereita-ei-turhaa-krääsää-maailma-pelastuu!!” –paskalla. Höpö, höpö, mä myönnän suoraa, että olen liian laiska juoksemaan kaupoissa ja väkisellä keksimään mitä sille anopille ja isomummolle nyt pitäisi ostaa. Plus olen myös köyhä työtön niin kuin aika moni ”nuorista aikuisista”.

Netin foorumeilla kysellään ahkerasti mitä muut ostavat lahjaksi, tai mitä kysyjän pitäisi ostaa lahjaksi tällaiselle ja tällaiselle takatukka-rasvaletti-rokki-hippi-eläintensuojelijalle. Onko pakko ostaa jotain jos ei itse keksi mitään henkilölle sopivaa? Milloin on tarpeeksi vanha voidakseen kutoa jokaiselle villasukkia ja lapasia? Onko pehmeät paketit sekä muumimukit sittenkään tylsiä lahjoja? Ja voisko oikeesti laittaa tuhmille lapsille risuja lahjapakettii??

Entäs lahjapakkaukset? Tänään juuri kiroilin kun katselin appivanhemmille jotain saunasettiä: saunamyssy, saunatuoksu, saunaharja ja oi kyllä! Perseen alusta! Itte pitäis lahjasettinsä kerätä, saisi annettua henkilölle juuri sitä mitä haluaa. Myös kukkaro kevenee kivasti kun ensin laittaa pari euroa nättiin koriin, toiset pari euroa sellofaaniin ja sitten kolmekymppiä kolmeen, neljään tavaraan mitkä sinne koriin tunkee. Unohtamatta punaista yliampuvaa rusettia ja älytöntä kasaa lahjapaperinauhaa kiharrettuna. Ja se kirkasteippi on kuitenkin hukassa, osta uusi.

Miehen kanssa sovittiin, ettei osteta toisillemme joululahjoja, mutta alan pikkuhiljaa katua sitä sopimusta. Onko ok jos ostan itselleni kasan lahjoja, enkä kenellekään muulle? Mitäs jos kaikki ostaisivat vaan omat lahjansa? Joku jännitys ehkä katoaisi, mutta eipä tulisi pettymys lahjoja eikä tarvitsisi ostaa lahjoja sille kummitytölle, jota kuitenkin näkee vain kerran vuodessa, ja niille appivanhemmille, joista ei muutenkaan pidä, saati omille vanhemmille, joille ei mikään kelpaa.

Meinasin loppuun koota lahjavinkkejä (tyyliin maajussi sedälle Vain elämää –CD, prinsessa pikkusiskolle lentävä poni, poikaystäväsi kuitenkin haisee pahalle, osta se dödö ja suihkugeeli jotka sinusta tuoksuu hyville!), mutta tarkemmin ajateltuna keksikää itte! Minä ostan ite itelleni kivan lahjan ja avomiehelleni sellaisen lahjan josta mullekin on iloa. Ja ei, en ole vieläkään sitä ostanut, mutta tiedän mitä ostan sitten kun kaupat ovat viimeistä päivää auki.

JOULUBIISI, vähä sitä joulufiilistä teilleki!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti