Vihaan sinua ihminen.

Elämä on niin syvältä, ärsyttävän ihanat aurinkoiset pakkasaamut vain sattuvat silmiin, töissä saa kestää superjurpoja, kotikin on aina paskainen, eikä mihinkään hauskaan ole aikaa eikä varaa. Jos edes keksisi mitään hauskaa. Minen keksi!

Vihdoin pystyn samaistumaan johonkin! Ajatusmaailmamme kohtaa täysin! Grumpy Catin fanien iloksi ja loppujen jyväjemmareiden sivistykseksi muutama kuvanen, joka ainakin minut sai hymyilemään äänekkäästi.

 

 

 

 

 

Telkku apuna ammatin valinnassa

Olen aiemminkin blogissani valittanut työttömyydestä, livenä kavereille siitä miten mikään työ ei nappaa ja miksi kulloinenkin (pätkä)työni on ollut perseestä. Jospa sitä kerrankin yrittäisi keksiä millaisessa työssä minäkin viihtyisin. Mitä tv on siis opettanut minulle eri työpaikoista ja missä niistä itse viihtyisin?

Aaveitten metsästys on liian vaarallista. Hirmu jännää, mutta vaarallista. Supernaturalissa Sam & Dean saa selkään joka kerta. Jotenkin ne aina selviytyy, mutta minusta ei ehkä olisi poistamaan itse itsestäni luoteja ja ompelemaan haavaa kiinni. Plussana hieno auto, vanhaa rokkia ja matkustelua.  Tosin Impala ei taida kuulua työsuhde-etuihin, joutuisin ehkä ajelemaan omalla Nissan Micrallani. Ei hyvä.

How I Met Your Motherin Lily tekee työtä jota jopa osaisin tehdä – opettaa lastentarhassa! Lisäksi hänellä näyttää olevan aina rahaa istua pubissa. Pistetään harkintaan heti kun lasten ruumiillinen kurittaminen on sallittua!

Olisipa ihanaa olla ihme hörhö, puhdistaa ihmisten auroja ja opettaa joogaa niin kuin Dharma Dharmasta & Gregistä. Lisäksi haluan vielä joskus trampoliinin sängykseni sekä perustaa kaupan, jossa ei myydä banaaneja, tai oikeastaan yhtään mitään.

Pasilasta olen oppinut, että poliisin työ voi olla hirmu jännää ja lääkkeitäkin saa ottaa! Ehkä olisin työpaikkani Kyösti Pöysti: aina ottamassa lopputilin ja muuttamassa Goalle. Minulla on myös vaikeuksia noudattaa ohjesääntöjä, tutista sentään olen luopunut. Ennen kuin menin eskariin…

Ehkä musta tulee sittenkin seuraava Dr. Phil. ”Hmm… And how that makes you feel?”