Olen aiemminkin blogissani valittanut työttömyydestä, livenä
kavereille siitä miten mikään työ ei nappaa ja miksi kulloinenkin (pätkä)työni
on ollut perseestä. Jospa sitä kerrankin yrittäisi keksiä millaisessa työssä minäkin
viihtyisin. Mitä tv on siis opettanut minulle eri työpaikoista ja missä niistä
itse viihtyisin?
Aaveitten metsästys on liian vaarallista. Hirmu jännää,
mutta vaarallista. Supernaturalissa
Sam & Dean saa selkään joka kerta. Jotenkin ne aina selviytyy, mutta minusta
ei ehkä olisi poistamaan itse itsestäni luoteja ja ompelemaan haavaa kiinni.
Plussana hieno auto, vanhaa rokkia ja matkustelua. Tosin Impala ei taida kuulua työsuhde-etuihin,
joutuisin ehkä ajelemaan omalla Nissan Micrallani. Ei hyvä.
How I Met Your Motherin
Lily tekee työtä jota jopa osaisin tehdä – opettaa lastentarhassa! Lisäksi
hänellä näyttää olevan aina rahaa istua pubissa. Pistetään harkintaan heti kun
lasten ruumiillinen kurittaminen on sallittua!
Olisipa ihanaa olla ihme hörhö, puhdistaa ihmisten auroja ja
opettaa joogaa niin kuin Dharma Dharmasta
& Gregistä. Lisäksi haluan vielä joskus trampoliinin sängykseni sekä perustaa
kaupan, jossa ei myydä banaaneja, tai oikeastaan yhtään mitään.
Pasilasta olen
oppinut, että poliisin työ voi olla hirmu jännää ja lääkkeitäkin saa ottaa!
Ehkä olisin työpaikkani Kyösti Pöysti: aina ottamassa lopputilin ja muuttamassa
Goalle. Minulla on myös vaikeuksia noudattaa ohjesääntöjä, tutista sentään olen
luopunut. Ennen kuin menin eskariin…
Ehkä musta tulee sittenkin seuraava Dr. Phil. ”Hmm… And
how that makes you feel?”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti